Alkuperäinen Helsingin yliopistolla
Yhdysvaltain patenttivirasto näkyy äskettäin myöntäneen IBM:lle hassunhauskan patentin: Pikaviestinsovelluksissa käyttäjällä on pikkuruinen kuvake (josta käytetään nimitystä avatar,
se kun tavallaan suhteutuu todelliseen henkilöön vähän samalla tavalla kuin hindujumalan inkarnaatio itse jumalaan), ja vaikka tuommoisen kuvakkeen voi yleensä valita itse, jonkinlainen oletuskin sille usein on. Nyt sitten kolmen IBM-läisen uusi suuri innovaatio on, että käyttäjän nimestä voi tietokantaa apuna käyttävän ”antroponomastisen analyysin” avulla päätellä sukupuolen, joten järjestelmä voikin nyt siis valita valmiiksi mies- tai naispuolisen taikka sukupuolineutraalin oletuskuvan.
Tuolloin tällöin harrastan itsekin nimistöntutkimusta ja tiedon louhintaa. Vaikka enimmäkseen olenkin omassa tutkimuksessani keskittynyt paikannimistöön, sen verran sentään tiedän henkilönnimistäkin, että sukupuolen päättely onnistuu jonkinmoisella varmuudella aika monissa kulttuureissa. Tämä ei ole mikään suuri salaisuus, enkä oikein jaksa uskoa vaikkapa Suomesta löytyvän kovin monta maallikkoakaan, joka ei ilmiötä tuntisi. En siis mitenkään ymmärrä, että tämän hoksaaminen riittää patenttiin saakka. Myöskään tietojenkäsittelyllisesti patentissa ei näyttäisi olevan mitään ihmeellistä, etenkään kun varsinainen jutun juju – siis se, miten nimestä päätellään nimitietokannan avulla sukupuoli – jätetään olennaisesti pelkän maininnan varaan. Mutta miksipä toisaalta turhaan selittelemään selvää asiaa.
No jaa, kaipa patenttia saa hakea jos siltä tuntuu. Edes jonkinlainen tolkku hakemusten hyväksymisessä olisi silti hyvä olla.
Pöllömpää 