Yliopistojen ulosohjaus

Tänään osui silmiin – sosiaalinen media on tässä suhteessa voimallinen – kaksi vallan mielenkiintoista kirjoitusta.

Helsingin yliopiston professori Heikki Patomäki kirjoitti yliopistolain tavoitteista ja niiden toteutumisesta blogikirjoituksen, jonka lopuksi totesi: ”Evidenssi siis viittaa siihen, että yliopistojen autonomian ja toimintamahdollisuuksien lisäämisellä on ollut lähinnä vain se merkitys, että yliopistoimintojen kaupallistamisesta ja varsinkin henkilöstön irtisanomisesta on tullut aiempaa helpompaa”. Kirjoitus on selkeä, perusteellinen ja johtopäätöksensä perusteleva, vaikkei ainakaan yliopistomaailmassa sisällä olevalle mitenkään yllättävä. Tätä lukemalla oli hyvä aloittaa työpäivä.

Kotimatkalla junassa löytyi tamperelaisen Juhana Suoniemen kirjoitus Tampereen yliopiston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välisistä tulosneuvotteluista. Siihen on kopioitu ministeriön neuvottelujen pohjaksi lähettämä muistio, joka on vuotanut julkisuuteen. Muistiossa todetaan muun muassa: ”Tampereen yliopistossa on joitakin kansainvälisesti korkean tason tutkimusaloja, mutta yliopistossa on myös paljon opiskelija- ja tutkintomääriltään pieniä koulutuksia. Huolena on, että näillä aloilla ei muodostu alan kehittymisen kannalta riittävän vahvoja osaamiskokonaisuuksia.”

Otan mielenkiinnon vuoksi tässä esiin pari tieteenalaa, joita ministeriö epäilee elinkelvottomiksi. Kumpikaan ei kuulu omiin aloihini.

Filosofia: IV portaan henkilötyövuosia 2,3, osuus 6 % koko maan henkilötyövuosista, osuus 4 % kilpaillusta tutkimusrahoituksesta

Vertailun vuoksi vuonna 2014 tehty tutkimuksen kansainvälinen arviointi kuvailee tutkimuksen laatua kansainvälisellä mittapuulla näin: ”The research output of the Philosophy section is widely recognized to be of a very high standard, and it is clearly growing in volume in recent years. The likely trajectory is very promising indeed – –”.

Suosituksiin puolestaan kuuluu tämmöinen: ”In order to sustain research excellence and substantial impact, we recommend that UTA continue to support the Philosophy section in its breadth of approach and coverage.”

Kirjallisuustiede: IV portaan henkilötyövuosia 2, osuus 6 % koko maan henkilötyövuosista, osuus 4 % kilpaillusta tutkimusrahoituksesta

Kansainvälinen arviointiraportti aloittaa tutkimuksen laadun kuvailun näin: ”The quality of the Unit’s disseminated research, as evidenced by recent publications, is mostly very high, including a number of substantial items (among those to which our attention was directed) that are excellent by international standards.”

Tulevaisuuden potentiaalia arviontiryhmä kuvailee tähän tapaan: ”As delineated above, the research conducted by the UoA and its thematic subgroups is highly promising in terms of its research agenda, quality of research, scientific and societal impact, and research environment. The Panel is convinced that the UoA has great potential and could become a catalyst and hub for generating successful internal collaboration across the Schools.”

Vaatimusta suuriin yksikkökokoihin perustellaan sillä, että näin tutkimuksella on mahdollisuus kehittyä maailman mitassa huipputasoiseksi. Tätä tavoitetta voi aika perustellusti pitää hiukan yksipuolisena, mutta jos ministeriö ja poliittinen ilmapiiri haluaa mahdollisimman suuren osan suomalaisesta tutkimuksesta maailman huipulle, sopisi odottaa tiettyä johdonmukaisuutta. Nyt lakkautusuhka laajennetaan koskemaan sellaisiakin tieteenaloja, jotka nimenomaan on arvioitu kansainvälisesti huipputasoisiksi. Olennaista ei olekaan kansainväliselle huipulle pääseminen vaan yksiköiden koko.

Kokoon perustuva mittaristo ei koske pelkästään tutkimusta. Ministeriö pitää nimittäin tutkintomääriltään liian pieninä muiden muassa slaavilaisia kieliä (osuus 40% koko maan tutkinnoista) ja teatteritiedettä (osuus 49% koko maan tutkinnoista). Absoluuttiset määrät tietysti ovatkin molemmilla pieniä, mutta vääjäämättä herää ajatus, että pienet tieteenalat ovat kaiken kaikkiaan lakkautuslistalla nimenomaan siksi, että ovat pieniä.

Kaiken innovaatiopöhinän keskellä poliitikoilta tuntuu unohtuvan, että innovaatiot tapaavat syntyä heterogeenisissa ympäristöissä. Suuret samaan alaan keskittyvät yksiköt sen sijaan eivät ole tässä suhteessa kustannustehokkaita, päin vastoin koon kasvaessa kasvaa myös sisäänpäinlämpiävyyden riski. Jos todella haetaan sitä, mitä hallitus väittää uudistuksillaan hakevansa, pienten keskenään yhteistyötä tekevien tieteenalojen verkosto on nimenomaan tavoittelemisen arvoinen rakenne. Vastaavasti monipuolinen ja myös pienet tieteenalat kattava koulutustarjonta on tapa varmistaa, että tulevaisuuden työelämässä voi syntyä tällaista innovatiivisuuden edellyttämää monimuotoisuutta.

 
”Ministeriö odottaa yliopistojen täydentävän sopimusneuvotteluaineistoa konkreettisilla ja mahdollisimman laajavaikutteisilla rakenteellisen kehittämisen toimenpiteillä ja näiden ajoituksella siten, että niillä voidaan merkittävästi vahvistaa korkeakoululaitoksen kansainvälistä kilpailukykyä.”

Suomessa on suhteessa väkilukuun toiseksi eniten maailman 500 parhaan joukkoon luokiteltuja yliopistoja. Tästä on paha enää parantaa, mutta suunta alas on helppo ja selvä.

Advertisements

3 responses to “Yliopistojen ulosohjaus

  1. Jouko Lindstedt

    Slaavilaisia kieliä koskeva kohta osoittaa vielä ministeriön asiantuntemattomuutta. Tampereen slaavilaisia kieliä (jotka ovat lähinnä venäjää) on vertailtu Helsingin slaavilaisiin kieliin *ilman* venäjää. Prosentin pitäisi siis olla ”huonompi”, mutta eihän siinä paljon järkeä ole muutenkaan.

  2. Condition of universities in Hungary is subordinated of a process of nationalization. By financial withdrawals, there are mass lay-offs in higher education institutes, in accordance with examples of Lappeenranta University or Aalto University, but Hungarian case is based also on ideology. Plan of the government is to place such teachers into higher and public education, who are suitable for loyalty and the system’s ideology (!). The aim is to grow up a great group of students and later researchers who are thinking (and living) by this ‘brainwash’. There is an outsourced Controller from the ministry, who controls and directs the working of the school director and rector in Hungary too.
    The actual government consciously withdraw the money from universities, they introduced a new financial manner. They withdraw money from Hungarian (In Hungary as country) universities, and in spite of it, a Transylvanian Hungarian university received more tens of billions support (!). The substance: many of transborder Hungarian people have Hungarian citizenship, they are authorized to opt it, and in return for the supporting, the government count on or expect their votes in election of government party (!).
    The government consciously depress the human faculties and support emphasized faculties, for instance jurisprudence, economics, financial specializations. With qualification of humanities is very hard to find a job at any suitable workplace (museums, archives, etc), there are just privileged persons to fill the positions of job vacancy (by government party). According to the government, the thinker (philosopher) people are ideologically dangerous for them, and the arts, literature and so on are insignificant categories; they decreased the financial support of literary periodicals too, and because of this, many of reviews ceased or will cease, after several decades of existence.
    In Hungary the system of BSc and MSc exists since 2005, previously there was a unified five-year training period at higher education. The academies and lesser universities were integrated into greater ones, so – according to the government – those need not to support. The condition of Hungarian universities was relatively good before 2010. The previous government (2002-2010) payed great attention to financial support and the most of the applicant students were admitted to universities. The actual government decreased the number of state-funded places, and there are especially high admission point limits year by year. Between 2012 and 2016 the matured students who want to apply to higher education decided that they start and finish their studies of universities in abroad. Now the proportion of these student is 50 %.
    Many of – milder and harsher – demonstrations organized by students and teachers with support and cooperation of the population and people (similarly like manifestations of demonstrators at Helsinki and Tampere Universities) against the educational ‘reforms’, the financial support’s decrease and the great role of ideology. But the government ignores these actions, they don’t change their radical decisions. On the other hand, there are similar demonstrations against the horrible condition of Hungarian health care, or against the felling of trees in the capital city (!).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s