Ei nimi miestä pahenna?

Alkuperäinen Kotus-blogissa

Hakukonemammutista laajemmaksikin verkkotoimijaksi ponkaissut Google on levittäytymässä sosiaaliseen mediaan uudella Google+-palvelullaan. Ajatus on aika lailla samantapainen kuin kilpailijoillakin, palvelun avulla voi kertoa itsestään ja pitää yhteyttä tuttaviinsa. Niin kauan kuin voi: viime viikkoina on noussut suuri hämmennys siitä, mitä vaatimus oikealla nimellä esiintymisestä tässä yhteydessä tarkoittaa.

Verkossa kiertää kertomuksia siitä, kuinka tunnuksia on suljettu Google+:n käyttöehtojen vastaisina, kun käyttäjän ilmoittama nimi ei Googlen mielestä ole asianomaisen ”oikea nimi”. Tällainen peruste on erityisen mielenkiintoinen sikäli, että käyttöehdoissa ei edellytetä virallisen nimen käyttöä, vaan muutkin päivittäisessä käytössä olevat nimet sallitaan.

Viime päivinä on alkanut näyttää siltä, että sallittuja ”käyttönimiä” olisivat lähinnä virallisen nimen erilaiset diminutiivi- tai lempinimimuodot. Nämä muodostavat kuitenkin aika pienen osajoukon siitä nimivalikoimasta, jota ihmiset oikeasti käyttävät, etenkään verkkomaailmassa. Jo verkkokeskustelujen alkuajoilta periytyy tapa käyttää muodoltaan lähinnä käyttäjätunnuksen tapaisia nimiä, kuten LadyBug tai Marten; erilaisissa virtuaalimaailmoissa on viime vuosina näkynyt myös etu- ja sukunimen sisältäviä nimiä, vaikkapa Saara Edring tai Esko Levee (terveisiä, jos joku mainituista sattuu tämän lukemaan). Näillä ei useinkaan ole mitään tekemistä sen nimen kanssa, joka on kirjoitettuna asianomaisen henkilön ajokorttiin.

Nimistöntutkijaa tässä mietityttää, millainen nimi lopulta on ”oikea”. Kaikki äsken mainitsemani verkossa käytetyt nimet viittaavat henkilöön aivan samalla tavoin kuin virallisetkin nimet, ja myös perinteisessä maailmassa sama henkilö voi useinkin käyttää eri tilanteissa eri nimiä. Keskimmäisen valtakunnan ajoista lähtien Egyptin kuninkailla oli viisi eri nimeä eri käyttötarkoituksiin, ja samassa hengessä vielä aivan äskettäin Joseph Ratzinger otti paaviksi tultuaan nimen Benedictus XVI.

Tieteen tai okkultismin historiaa vähänkään lukeneet ovat kuulleet nimen Paracelsus, mutta Philippus Aureolus Theophrastus Bombastus von Hohenheim lienee useimmille tuntemattomampi; Marion R. Morrisonista harva on kuullut, John Wayne sen sijaan on tutumpi nimi. Onko Vladimir Iljitš Uljanov oikeampi nimi kuin Lenin? Entä miten on laita Charles Lutwidge Dodgsonin, joka julkaisi matematiikkaa tällä nimellä ja kaunokirjallisuutta Lewis Carrollina?

Passissa ja tietosanakirjassa ei välttämättä näy sama nimi. Mikä tällaisessa tapauksessa on ”oikea nimi”? Loppujen lopuksi on aika vaikea keksiä parempaa kriteeriä kuin se, että oikea on mikä tahansa nimi, jolla kyseinen henkilö tunnetaan.

Advertisements

One response to “Ei nimi miestä pahenna?

  1. Some interesting things about the nameless notary

    The Gesta Hungarorum, or Actions of the Magyars, is the main work of Anonymus (another sign is magister P. of him). It was published in 1746, and for this time, it is standing at the centre of the research. The only one manuscript is a copy from the end of the 13. century, with these words: ’P. called Master [magister], notary of the honourable Béla, king of Hungary.’ We know informations about Anonymus’s existing by his work, the cited sentence is important in the Anonymus-research. The ’P.’ means the dictus magister. This assertion is origined from the examination of the initial of the Gesta, in which there is a hidden P letter. According to some newer historical researchs, person of P. is the same of Peter, bishop of Győr.
    The science generally searches the P-letter scriptors because of that P. is the initial of the author. Anonymus could to connect to King Béla II (1131-1141). Probably, he knew the genre of the gesta in Paris, he had given this base to the writing of the story of the Hungarian Conquest. There are common points in gestas of Geoffrey of Monmouth and Anonymus. Both of them seized the opportunity to write some personal elements into their works, as other medieval literators.
    Inspite of it, Anonymus had suggested very few informations about himself. Characteristically, he didn’t signed in the Gesta’s introduction, which King Béla’s notary he is (according to the assumptions, he was notary of King Béla III., but this is an unclarified fact). Probably magister P. had more titles previously, but he signed just the present one – namely, at the time of writing of the Gesta Hungarorum – the master is meaning magister, but previously he was notary of the king.
    In this time there was a custom to write just an initial letter instead the whole name. Undeniable, that Anonymus wrote his Gesta accordingly to his contemporary period’s claims. There are arguments near by textual matches, which are detectable between the Gesta and Hungarian warrants from the 12. century. The comparisons were accomplished by outstanding phylologists. In a period, in which there are limited number of sources, it’s hard to discover the punctual decades, in which the Gesta was created.
    Anonymus have individual orthographical system, because in that era there wasn’t any official national standard for right spelling, furthermore, the directions of general progression of language wasn’t equal and simultaneous on different points of the country. The conclusion is, that orthography of Anonymus, the Hungarian language material isn’t suitable for realize the punctual date of the Gesta’s formation. In the Gesta of Anonymus, the relations of his own era are mirroring. The actual events and terms are absent from the Gesta.

    Anonymus was an extremely mysterious and interesting person.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s